Vuonna 1837 suuri tanskalainen tarinankertoja Hans Christian Andersen sävelsi koskettavimman ja surullisimman satuistaan - Pieni merenneito. Myöhemmin Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan pystytettiin muistomerkki kivelle istuvalle merenneidolle.
Muistomerkin luomisen historia
Pienen merenneidon muistomerkin avaaminen tapahtui 23. elokuuta 1913. Sen loi kuvanveistäjä Edward Eriksen Carlsbergin panimoyhtymän perustajan ja omistajan sekä tunnetun hyväntekeväisyyteen Karl Jacobsenin toimesta.
Tosiasia on, että tanskalaisen säveltäjä Fini Henriquesin Andersenin satuun perustaman baletin Pieni merenneito ensi-ilta tapahtui vuonna 1909 Tanskan kuninkaallisen teatterin näyttämöllä. Ellen Price, ryhmän johtava balerina, esiintyi pääosassa.
Kaunis tanssija kiehtoi Jacobsenia ja tilasi Erikseniltä Pieni merenneito -patsaan sillä ehdolla, että Ellen Priceistä tulee hänen mallinsa. Mutta balerina ei halunnut aiheuttaa alastomuutta, ja kuvanveistäjän vaimosta Eline Eriksenistä tuli mallin Pieni merenneito -kuvaksi.
On olemassa versio siitä, että pienen merenneidon kuvan luomisessa kuvanveistäjä käytti edelleen Ellen Price -kasvoja, vaikka hänen jälkeläisensä väittivät, että sekä patsas kasvot että hahmo toistavat Eline Eriksenin ulkonäön täysin. Kaikella tällä ei kuitenkaan ole enää merkitystä. Tärkeintä on, että Eriksen onnistui luomaan kuvan ikuisesta naisellisuudesta, joka sisältyy Andersenin tarinan hauraaseen ja koskettavaan sankaritariin.
Kööpenhaminalle lahjoitettiin pronssipatsas, joka painoi 175 kg ja korkeus 125 cm. He päättivät asentaa sen graniittialustalle Langelinin laiturille. Siitä lähtien siitä on tullut Tanskan pääkaupungin epävirallinen symboli. Kaunis ja surullinen pieni merenneito istuu kivellä, jossa on oksa merilevää käsissään, ja kaipaa kadonneen rakastajansa.
Pieni merenneito on ilkivallan uhri
Kööpenhaminan ja todellakin koko Tanskan asukkaat rakastavat pikku merenneitoa kovasti. Tästä huolimatta vandaalit hyökkäävät muistomerkkiä jatkuvasti. Kolme kertaa he katkaisivat pienen merenneidon pään ja sahasivat sitten hänen oikean kätensä. Muistomerkki heitettiin alustalta, pukeutunut muslimeihin ja verhoon ja maalattu uudelleen monta kertaa.
Kaupungin viranomaiset ovat kyllästyneet jatkuvasti palauttamaan patsasta. Monta kertaa on esitetty ehdotuksia muistomerkin siirtämisestä muutaman metrin päähän rannikosta, mutta niitä ei ole koskaan toteutettu.
Ja silti Pieni merenneito istuu edelleen jalustallaan. Vuosittain monumenttia vierailee noin miljoona turisti, joille Pieni merenneito on Kööpenhaminan tärkein nähtävyys. Monet heistä uskovat, että patsas tuo onnea ja yrittävät koskettaa sitä. Mitä tulee itse Tanskan asukkaisiin, he ovat täysin varmoja: Vaikka kaunis merenneito tapaa heidät satamassa, maassa vallitsee rauha ja hiljaisuus.
